Moni työnhakija jättää hakemuksen kesken, koska prosessi on liian pitkä, monimutkainen tai vaatii liikaa tietoja suhteessa siihen, mitä hakija on valmis antamaan ensikohtaamisessa. Lomakkeet voivat olla pitkiä, teknisesti kömpelöitä tai vaatia rekisteröitymistä ennen kuin hakija pääsee edes alkuun. Tuloksena on keskeytys, joka maksaa työnantajalle potentiaalisen osaajan.
Keskeytynyt hakemus tarkoittaa menetettyä osaajaa, ei vain menetettyä klikkiä
Kun työnhakija jättää hakemuksen kesken, kyse ei ole vain yhdestä täyttämättä jääneestä lomakkeesta. Hakija on jo kiinnostunut, jo motivoitunut ja jo ottanut ensimmäisen askeleen. Keskeytys tässä vaiheessa tarkoittaa, että rekrytoija menettää jonkun, joka olisi voinut olla juuri oikea henkilö tehtävään. Korjaus alkaa siitä, että hakuprosessi arvioidaan hakijan näkökulmasta: missä kohdassa kiinnostus loppuu ja miksi.
Pitkät ja monimutkaiset lomakkeet karkottavat parhaat hakijat ensimmäisenä
Parhaat osaajat ovat usein niitä, joilla on eniten vaihtoehtoja. He eivät käytä aikaansa monisivuisten lomakkeiden täyttämiseen, jos kilpaileva työnantaja tarjoaa nopeamman reitin hakemiseen. Monimutkaisuus ei karsi vääriä hakijoita, se karsii kärsimättömimmät, ja kärsimättömyys korreloi usein vaihtoehtojen kanssa. Konkreettinen askel eteenpäin on karsia kaikki hakemuskentät, jotka eivät ole välttämättömiä ensimmäisessä vaiheessa, ja siirtää lisätiedot myöhemmäksi prosessissa.
Miksi työnhakijat jättävät hakemuksen kesken?
Työnhakijat jättävät hakemuksen kesken yleisimmin kolmesta syystä: prosessi kestää liian kauan, vaaditaan liikaa tietoja liian aikaisessa vaiheessa tai tekninen toteutus on kömpelö. Mobiililaitteella täytettävät pitkät lomakkeet ovat erityinen kompastuskivi, koska yhä useampi aloittaa työnhaun puhelimella.
Hakijan motivaatio on korkeimmillaan silloin, kun hän ensimmäistä kertaa klikkaa avointa työpaikkaa. Jos hakuprosessi ei vastaa tähän motivaatioon nopeasti ja vaivattomasti, kiinnostus hiipuu. Hakija ei välttämättä hylkää ajatusta kokonaan, mutta palaaminen kesken jääneeseen hakemukseen on harvinaista.
Rekisteröitymisvaatimus ennen hakemuksen lähettämistä on yksi yleisimmistä keskeytyksen syistä. Hakija haluaa hakea paikkaa, ei luoda uutta käyttäjätiliä. Jokainen ylimääräinen vaihe ennen varsinaista hakemusta kasvattaa keskeytysriskiä merkittävästi.
Kuinka pitkä hakuprosessi saa olla ennen kuin hakija luovuttaa?
Hakuprosessin tulisi olla suoritettavissa alle viidessä minuutissa ensimmäisessä vaiheessa. Jos perustietojen antaminen ja hakemuksen lähettäminen vie kauemmin, keskeytysriski kasvaa selvästi. Hakijat ovat valmiita antamaan enemmän tietoja myöhemmissä vaiheissa, kun kiinnostus on molemminpuolinen.
Tämä ei tarkoita, että koko rekrytointiprosessin pitäisi olla minuuteissa ohi. Kyse on ensimmäisestä kontaktipisteestä: hakija lähettää kiinnostuksensa, työnantaja vastaa. Syvemmät haastattelut, tehtävät ja taustojen selvittäminen kuuluvat myöhemmäksi.
Mobiilioptimointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Jos hakemuksen täyttäminen on hankalaa puhelimella, suuri osa hakijoista putoaa pois jo ennen kuin prosessi on kunnolla alkanut. Selkeä etenemisindikaattori, joka näyttää missä kohdassa prosessia ollaan, auttaa hakijaa pysymään mukana.
Mitä tietoja työnhakijalta on oikeasti tarpeen pyytää?
Ensimmäisessä vaiheessa tarvitaan vain hakijan perustiedot, yhteystiedot ja jokin dokumentti tai kuvaus osaamisesta. Kaikki muu, kuten palkkatoiveet, referenssit ja yksityiskohtaiset työhistoriatiedot, voidaan kerätä myöhemmin, kun molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita jatkamaan.
Hakemuskenttiä suunniteltaessa kannattaa kysyä jokaisesta kohdasta: tarvitsemmeko tätä tietoa nyt vai voiko se odottaa? Moni organisaatio kerää ensimmäisessä vaiheessa tietoja, joita ei tosiasiassa käytetä alkukarsinnan tekemiseen lainkaan. Nämä kentät lisäävät hakijan työmäärää ilman todellista hyötyä rekrytoijalle.
Avoimen hakemuksen mahdollisuus on myös arvokas lisä. Se antaa hakijalle mahdollisuuden osoittaa kiinnostuksensa ilman, että tarjolla on juuri sopiva avoin paikka. Rekrytoija voi palata tähän hakijaan sopivan tehtävän ilmaantuessa.
Miten tekoäly helpottaa työnhakijan hakemusprosessia?
Tekoäly helpottaa hakemusprosessia siten, että hakija voi lähettää yhden dokumentin tai hakemuksen, jonka perusteella järjestelmä tunnistaa osaamisen ja yhdistää sen avoimiin tehtäviin. Hakijan ei tarvitse toistaa samoja tietoja jokaiseen hakemukseen erikseen, mikä vähentää prosessin raskautta merkittävästi.
Moneypennyn kaltaisissa tekoälypohjaisissa rekrytointialustoissa hakija voi hakea paikkaa muutamassa minuutissa yhdellä dokumentilla. Tekoäly lukee hakijan osaamisen ja vertaa sitä avoimiin tehtäviin, löytäen myös sellaisia yhteyksiä, jotka eivät ole ilmeisiä pelkästään työnimikkeitä vertailemalla.
Hakijan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että yllättävätkin taidot ja kokemukset voivat nousta esiin, vaikka ne eivät suoraan vastaisi perinteistä tehtävänkuvausta. Rekrytoija tekee aina lopullisen päätöksen, mutta tekoäly laajentaa sitä joukkoa, joka ylipäätään pääsee rekrytoijan näkyville.
Miten kesken jääneet hakemukset vaikuttavat rekrytoijan työhön?
Kesken jääneet hakemukset tarkoittavat rekrytoijalle pienempää hakijajoukkoa, pidempää täyttöaikaa avoimille paikoille ja lisää paineita löytää sopivia ehdokkaita muista kanavista. Jokainen keskeytys on potentiaalinen osaaja, joka ei koskaan päädy rekrytoijan näkyville.
Rekrytoija ei useinkaan näe keskeytysastetta suoraan, jolloin ongelma jää piiloon. Avoimen paikan täyttäminen kestää pidempään, haku joudutaan ehkä avaamaan uudelleen tai laajentamaan, ja rekrytoijan työkuorma kasvaa. Taustalla voi kuitenkin olla yksinkertainen rakenteellinen ongelma hakuprosessissa.
Hakijapooliin vaikuttaa myös työnhakijakokemus laajemmin. Jos hakijat kokevat prosessin hankalaksi, he kertovat siitä eteenpäin. Työnantajamielikuva rakentuu myös niissä kohtaamisissa, jotka eivät johda rekrytointiin. Sujuva hakemusprosessi on sijoitus sekä nykyiseen hakuun että tuleviin.